Lahjavero 2026: kuinka paljon voi lahjoittaa verotta

Lahjavero lyhyesti

• Lahjaveroa maksetaan, kun samalta lahjanantajalta saatujen lahjojen arvo on 3 vuoden aikana 7 500 euroa tai enemmän. Raja nousi 1.1.2026; aiemmin se oli 5 000 euroa.
• Veron maksaa ja ilmoituksen tekee aina lahjansaaja, viimeistään 3 kuukauden kuluttua lahjoituspäivästä.
• Kun raja täyttyy, veroa maksetaan lahjan koko arvosta.
• Lähisukulaiset ja aviopuoliso kuuluvat 1. veroluokkaan, jossa vero on selvästi kevyempi kuin 2. veroluokassa.
• Lahjakirja on pakollinen kiinteistön lahjassa ja silloin, kun lahjaan pidätetään hallintaoikeus. Muulloin se on vapaaehtoinen, mutta usein järkevä.

Kuinka paljon voi lahjoittaa verotta?

Alle 7 500 euron lahjan voi antaa samalle henkilölle 3 vuoden välein ilman lahjaveroa. Raja koskee yhtä lahjanantajaa kerrallaan:

• Äiti ja isä voivat kumpikin antaa lapselle 7 499 euroa samana päivänä. Lapsi saa 14 998 euroa, eikä lahjaveroa tule.
• Sama antaja voi lahjoittaa usealle saajalle, kunhan kunkin saajan raja ei ylity.
• Saaja voi saada lahjoja usealta antajalta: ratkaisevaa on vain samalta antajalta 3 vuodessa saatujen lahjojen yhteisarvo.

Kolmen vuoden aikana saadut lahjat lasketaan yhteen. Jos isä antaa tyttärelleen 4 000 euroa 3.1.2026 ja uudelleen 4 000 euroa 1.5.2027, raja täyttyy. Tytär ilmoittaa molemmat lahjat ja maksaa veron 8 000 eurosta, 1. veroluokassa 140 euroa. Täsmälleen 3 vuoden päästä samana päivämääränä annettua lahjaa ei kuitenkaan lasketa yhteen edellisen kanssa.

Paljonko lahjaveroa maksetaan?

Vero riippuu lahjan arvosta ja siitä, mihin veroluokkaan saaja kuuluu.

1. veroluokka koskee lahjanantajan aviopuolisoa tai rekisteröityä kumppania, omia lapsia ja lapsenlapsia, vanhempia ja isovanhempia sekä puolison lapsia. Myös avopuoliso kuuluu siihen, jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi lahjanantajan kanssa tai hän on aiemmin ollut tämän kanssa naimisissa.

2. veroluokka koskee kaikkia muita, esimerkiksi sisaruksia, sisarusten lapsia ja ystäviä.

Lahjan arvo	1. veroluokka	2. veroluokka
alle 7 500 €	0 €	0 €
8 000 €	140 €	195 €
10 000 €	300 €	575 €
20 000 €	1 100 €	2 475 €
30 000 €	2 000 €	4 675 €
50 000 €	4 000 €	9 675 €
100 000 €	9 900 €	23 975 €

Luvut on laskettu Verohallinnon 1.1.2026 alkaen voimassa olevasta lahjaverotaulukosta. Esimerkiksi 1. veroluokassa 7 500–25 000 euron lahjasta vero on 100 euroa ja lisäksi 8 % 7 500 euroa ylittävästä osasta. Oman tilanteesi voit tarkistaa Verohallinnon lahjaverolaskurilla.

Lahjaveroilmoitus: kuka, milloin ja miten

Kun raja täyttyy, lahjansaaja tekee lahjaveroilmoituksen OmaVerossa viimeistään 3 kuukauden kuluttua lahjoituspäivästä. Tarvitset ainakin:

1. lahjanantajan henkilötunnuksen
2. sukulaisuussuhteen lahjanantajaan
3. lahjan arvon (muusta kuin rahasta käyvän arvon)
4. lahjoituspäivän.

Alaikäisen lapsen puolesta ilmoituksen tekee huoltaja. Jos lahjanantajia on useita, jokaisen antajan lahjasta tehdään oma ilmoitus, vaikka lahjakirjoja olisi vain yksi.

Ilmoituksen käsittely kestää keskimäärin 2–8 kuukautta, ja päätös tulee OmaVeroon. Veron ensimmäinen eräpäivä on noin 3 kuukauden kuluttua päätöksestä. Alle 500 euron vero maksetaan yhdessä erässä, suurempi kahdessa erässä 2 kuukauden välein.

Laina vai lahja?

Moni vanhempi auttaa lasta esimerkiksi asunnon ostossa. Raha voi olla lahja tai laina, ja verotus eroaa:

• Laina ei ole lahja, vaikka siitä ei perittäisi korkoa. Verohallinnon mukaan lainalla pitää kuitenkin olla realistinen lyhennyssuunnitelma, ja lyhennysten maksaminen on pystyttävä todistamaan.
• Lahjaksi laina voidaan katsoa, jos olosuhteista voi päätellä, ettei sitä ollut tarkoitus maksaa takaisin. Lahjana sitä voidaan pitää myös, jos lainanantaja antaa saajalle verottomia lahjoja lainan lyhentämiseen, esimerkiksi alle 7 500 euroa noin 3 vuoden välein.
• Alaikäisen lapsen vanhemmiltaan saamaa lainaa pidetään yleensä lahjana, jos lapsella ei ole tuloja, joilla lainaa voisi lyhentää.

Jos rahat on tarkoitus maksaa takaisin, kirjaa summa, eräpäivä ja maksuaikataulu velkakirjaan ja maksa lyhennykset tilisiirtoina. Jos rahoja ei peritä takaisin, kyse on lahjasta, ja siitä kannattaa tehdä lahjakirja.

Milloin lahjakirja tarvitaan?

Lahjakirjaa ei yleensä tarvitse toimittaa Verohallintoon. Se on kuitenkin pakollinen, kun:

• lahjoitetaan kiinteistö, esimerkiksi omakotitalo tontteineen tai kesämökki. Julkisen kaupanvahvistajan on vahvistettava kiinteistön lahjoitus.
• lahjaan pidätetään hallintaoikeus tai muu oikeus.

Muulloin lahjakirja on vapaaehtoinen, mutta sillä voi lahjoituksen yhteydessä määrätä esimerkiksi näistä:

• Avio-oikeuden poissulku. Lahjanantaja voi määrätä, ettei lahjansaajan puolisolla ole avio-oikeutta lahjaan (avioliittolaki 35 §). Silloin lahja jää osituksen ulkopuolelle, jos saajan avioliitto päättyy.
• Ennakkoperintö. Lahjakirjassa voi todeta, ettei lapselle annettu lahja ole ennakkoperintöä.
• Yhteislahja. Lahja on yhteislahja vain, jos saantokirjassa, esimerkiksi lahjakirjassa, on erikseen mainittu, että omaisuus saadaan yhteisesti. Silloin saajat tekevät yhden ilmoituksen ja vastaavat verosta yhdessä.

Rahalahjaan, asunto-osakkeeseen tai muuhun irtaimeen omaisuuteen voit käyttää ilmaista lahjakirjapohjaa, jossa nämä ehdot ovat valmiina.

Ennakkoperintö ja perintöverotus

Kun annat elinaikanasi lahjan rintaperilliselle, esimerkiksi lapselle, lahja on yleensä ennakkoperintöä. Se otetaan huomioon perinnönjaossa, ja lahjansaaja saa myöhemmin perinnöstä vastaavasti pienemmän osuuden. Lahjavero maksetaan ennakkoperinnöstä samalla tavalla kuin muistakin lahjoista.

Lahjaa ei yleensä pidetä ennakkoperintönä, jos:

• kaikki rintaperilliset ovat saaneet samansuuruiset lahjat
• lahjan sai ainoa rintaperillinen
• lahjanantaja on esimerkiksi lahjakirjassa määrännyt, ettei lahjaa oteta huomioon ennakkoperintönä.

Huomaa kuitenkin, että enintään 3 vuotta ennen lahjanantajan kuolemaa saatu lahja otetaan huomioon perintöverotuksessa, vaikka se ei olisi ennakkoperintöä.

Hallintaoikeus pienentää lahjaveroa

Lahjanantaja voi pitää lahjoittamansa asunnon tai mökin hallintaoikeuden itsellään tai pidättää sen toiselle. Hallintaoikeuden haltija saa käyttää omaisuutta ja sen tuoton, esimerkiksi vuokratulot, ja vastaa sen kiinteistä kustannuksista. Lahjansaaja omistaa omaisuuden, mutta ei voi myydä sitä ilman haltijan suostumusta.

Verohallinto vähentää hallintaoikeuden arvon lahjan arvosta, mikä pienentää lahjaveroa. Arvo riippuu haltijan iästä ja omaisuuden tuotosta. Verohallinnon esimerkissä 75-vuotias isä lahjoittaa pojalleen 300 000 euron kesämökin ja pidättää itselleen elinikäisen hallintaoikeuden. Vähennys on 54 000 euroa, verotettava arvo 246 000 euroa ja vero 1. veroluokassa 28 800 euroa.

Jos haltija myöhemmin luopuu hallintaoikeudesta, luopuminen on lahjansaajalle uusi verotettava lahja.

Lahjanluonteinen kauppa

Myös alihintainen kauppa voi olla lahja. Jos kauppahinta on enintään 75 % omaisuuden käyvästä arvosta, ostaja saa lahjan, jonka arvo on käyvän arvon ja kauppahinnan erotus.

Esimerkki: Isä myy tyttärelleen 200 000 euron asunnon 130 000 eurolla, eli 65 %:lla käyvästä arvosta. Tytär saa 70 000 euron lahjan, ja vero 1. veroluokassa on 6 300 euroa. Jos kauppahinta olisi yli 150 000 euroa, lahjaveroa ei määrättäisi.

Kauppahintaan lasketaan rahan lisäksi esimerkiksi myyjän velat, jotka ostaja ottaa vastattavakseen.

Verovapaat lahjat

Kaikki toisen hyväksi maksettu ei ole verollista lahjaa:

• Tavanomainen koti-irtaimisto, kuten huonekalut, kodinkoneet ja vaatteet, on veroton, kun yksittäisen esineen arvo on enintään 7 500 euroa. Arvokkaat taideteokset eivät ole tavanomaista koti-irtaimistoa.
• Elatus, kasvatus ja koulutus ovat verottomia, kun maksat kulut suoraan maksun saajalle, esimerkiksi vuokran vuokranantajalle, opiskelumaksun oppilaitokselle tai opintolainan lyhennyksen lainanantajalle.
• Jos annat rahan saajan tilille kulujen maksamista varten, se on verollinen lahja, koska rahat voisi käyttää muuhunkin.

Toisen asuntolainan maksaminen on tavallinen lahja, ja siihen pätee 7 500 euron raja.

Lahjat puolisoiden välillä

Aviopuolisoiden väliset lahjat verotetaan samoin kuin muutkin lahjat. Jos asunto ostetaan yhteiseksi, mutta vain toinen maksaa sen, toiselle tuleva osuus on verotettava lahja. Pelkkä yhteiselle tilille tallettaminen ei vielä ole lahja.

Muistilista lahjanantajalle

• Onko samalta antajalta annettu samalle saajalle muita lahjoja viimeisen 3 vuoden aikana?
• Jäävätkö lahjat alle 7 500 euron, vai kannattaako ne jakaa molemmille vanhemmille?
• Onko kyse lahjasta vai lainasta, ja onko lainalle tehty velkakirja lyhennysaikatauluineen?
• Halutaanko sulkea pois saajan puolison avio-oikeus tai määrätä ennakkoperinnöstä lahjakirjalla?
• Lahjoitetaanko kiinteistö? Silloin tarvitaan kaupanvahvistaja.
• Tietääkö lahjansaaja, että ilmoitus on tehtävä 3 kuukaudessa?

Milloin kannattaa kysyä asiantuntijalta

Tavallisessa rahalahjassa riittää usein tämän oppaan tieto ja lahjakirja. Kysy Verohallinnosta, lakimieheltä tai veroasiantuntijalta, jos lahjoitat yritystä tai listaamattomia osakkeita, maa- tai metsätilaa tai suuria summia useille perillisille, tai jos lahjaan liittyy hallintaoikeus, syytinki tai lahjanluonteinen kauppa.